Pehr Evind Svinhufvud (15.12.1861-29.2.1944) nimitettiin vuonna 1908 Lappeen kihlakunnan tuomariksi ja hän osti perheensä kodiksi edeltäjänsä, laamanni Thome'nin rakennuttaman Kotkaniemen kartanon Luumäen Toikkalan kylästä Kivijärven rannalta.

Ponnekkaana Suomen suuriruhtinaskunnan oikeuksien puolustajana hänet 25.11.1914 vangittiin ja karkotettiin Siperiaan.
Venäjän vallankumotuksen jälkeen hän palasi Suomeen ja sai sankarin vastaanoton. Hänestä tuli ensin prokuraattori ja sitten itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja. Svinhufvudin antama itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917.

Kansalaissodan aikana Ukko-Pekka onnistui pakenemaan Helsingistä Tallinnan kautta Saksaan. Hänen kotinsa Kotkaniemi oli Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen (punaisten) hallussa ja ryöstettiin pahoin. Vv. 1931-1937 P.E. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä.
 
Väliväylä ja sitä pitkin Saimaalta Kotkaan matkanneet tukit kulkivat Svinhufvudien kodin, Kotkaniemen ohi. Svinhufvud toimi puutavarayhtiö W.Gutzeit & co:n/Enso-Gutzeit Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vv. 1920-1930. Väliväylällä uitettiin vuosina 1890-1963. Vain kansalaissodan jälkeisenä kesänä 1918 väylällä oli hiljaista.

Ukko-Pekka oli innokas kala- ja metsämies. Uittomiesten ja valtiomiehen reitit sivusivat toisiaan silloin tällöin Kivijärvellä. Svinhufvud ei vaatteilla koreillut. Presidenttinä ollessaankin hän teetti pukunsa Taavetin räätärillä. Kotkaniemen ja Jängyn rannoilla hän kulki paikatuissa sarkahousuissa ja karvareuhka päässä. Paikkakuntalaiset tunsivat hänet, mutta väärinkäsityksiäkin sattui.

Kerran keväällä eräästä höyrylaivasta puuttui tilapäisesti hakamies. Kippari näki arkisesti pukeutuneen miehen kävelevän rannalla ja huhuili häntä töihin. Mies sanoi, ettei ehdi, mutta kehotti pyytämään pellolla työskentelevää miestä hommiin. Peltomies tuli pahimman kiireen ajaksi ja kippari kysyi, miksi työ ei kelvannut vanhemmalle miehelle. Kotkaniemen pehtori vastasi tähän, että ei ne presidentit yleensä uitoille jouda.

Ukko-Pekka oli erinomainen ampuja. Salajärveltä hän sai kerran samalla reissulla 23 sorsaa. Uittomiehet tottuivat veneensä kanssa kalassa kulkevaan presidenttiin. Kerran ainakin Ola-laiva vei myrskyn yllättämän Svinhufvudin kotiin.

23.11.2014 muisteltiin teatterin keinoin Luumäen aseman seudulla entisen käräjätalon pihalla P.E. Svinhufvudin pidättämistä ja kuljettamista Viipurin lääninvankilaan. Näytelmän kirjoitti Pekka Siiropää ja näyttelijöiden joukossa oli entisiä uittomiehiä (mm. Arvo Laari ja Martti Nurkka). Kuvat: Hilkka Mattila
Ukko-Pekkaa esitti hänen pojanpoikansa kirkkoherra Heikki Svinhufvud



Jumala ompi linnamme ja Maamme laulut kajahtivat kuten 100 vuotta aikaisemmin